Kuluttajamarkkinoinnissa käytettäviä ympäristöväittämiä ja ympäristömerkkejä sääntelevälle Green Claims -direktiiville odotettiin hyväksyntää syyskuussa. Vielä ei kuitenkaan ole tietoa, milloin direktiivi olisi tulossa voimaan.
Euroopan parlamentti päätti oman kantansa direktiiviesitykseen maaliskuussa. Jäsenmaiden neuvosto puolestaan antoi oman lausuntonsa kesäkuussa. Seuraavaksi on vuorossa trilogit eli Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut, joissa direktiivi hiotaan lopulliseen muotoonsa. Neuvottelujen aikataulu ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.
Sen verran asiat ovat kuitenkin nytkähtäneet eteenpäin, että Euroopan parlamentissa on nimetty kesällä valittujen meppien joukosta raportöörit. Heidän tehtävänään on valmistella esitys parlamentin kannasta, josta äänestetään ensin vastuuvaliokunnassa ja sitten täysistunnossa.
Green Claims -direktiivillä on kaksi vastuuvaliokuntaa, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunta ENVI. Jälkimmäisessä raportööreiksi on nimetty S&D-ryhmän Delara Burkhardt ja Renew-ryhmän Sandro Gozi.
Mitä yrityksissä kannattaa nyt tehdä?
Tarkkoja kriteerejä ympäristöväittämille ja ympäristömerkeille saadaan siis vielä hetki odottaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sääntelyä ei olisi tai että tuleviin sääntöihin ei kannattaisi jo varautua.
Kuluttajansuojalainsäädäntö antaa jo nykyisellään hyvät mahdollisuudet puuttua viherpesuun. Kuluttaja-asiamies on tänäkin vuonna antanut viherpesuun liittyviä huomautuksia suomalaisille yrityksille.
Green Claims -direktiivin sääntöihinkin voi ja kannattaa jo ryhtyä valmistautumaan. On nimittäin epätodennäköistä, että direktiivin olennainen sisältö eli varsinaiset ympäristöväittämiä koskevat kriteerit muuttuisivat isosti poliittisessa päätöksenteossa.
Parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston lausuntojen perusteella neuvotteluissa tullaan enemmänkin hiomaan kriteerien tarkempaa sisältöä, kuten tuleeko ympäristöväitteiden pohjana olla vertaisarvioitua tutkimustietoa vai riittääkö ”laajasti tunnustettu” tieteellinen näyttö. Keskustelua tullee myös siitä, onko mahdollista ottaa käyttöön kevennettyä todentamismenettelyä jonkintyyppisten ympäristöväitteiden kohdalla.
Riippumatta siitä, mitä Green Claims -direktiivin sääntöjen lopulliset muotoilut tulevat olemaan, yritysten on hyvä jo nyt alkaa käydä läpi omaa markkinointiviestintäänsä sillä silmällä, löytyykö riskialttiita sisältöjä tai väitteitä, ja mihin toimiin on syytä ryhtyä väitteiden todentamiseksi.
Kaipaako yrityksenne apua viherpesua koskevan sääntelyn haltuun ottamisessa? Tutustu Will & Wayn pikaoppaaseen, josta löytyy tiivis yleiskatsaus lainsäädännöstä, osallistu verkkokoulutukseen, joka antaa syvällisemmän perehdytyksen tai ota yhteyttä, niin jutellaan, miten voimme auttaa.