EU-komissio on viime vuoden alusta lähtien tykittänyt ulos Omnibus-lakipaketin toisensa jälkeen. Näiden nopealla – monien mielestä hätäisellä – aikataululla kyhättyjen lakiesitysten ääneen lausuttuna tavoitteena on helpottaa eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja tällä tavoin parantaa niiden kilpailukykyä.
"Kilpailukyvyn parantaminen" on nykypäivän politiikassa eräänlainen vapaudu vankilasta -kortti – sillä voi kätevästi perustella lähes mitä tahansa lakimuutoksia. Välillä on kuitenkin tärkeää pysähtyä tarkastelemaan, vaikuttaako esitys siten kuin pakkauksessa sanotaan.
Environment + Energy Leader on julkaissut mielenkiintoisen ja havainnollisen artikkelin, jossa perataan USA:n ja EU:n erinäisten viime aikojen lakimuutosten vaikutuksia teollisuusyrityksiin.
Artikkelin loppupäätelmä on tyrmäävä: lainsäädäntöä muutellaan nyt niin napakkaan tahtiin, etteivät teollisuusyritysten investointiprosessit millään pysy perässä.
Asia sinänsä tuskin tulee suurena yllätyksenä kenellekään, joka yhtään tuntee teollisten investointien tematiikkaa. Teollisuuslaitokset rakennetaan vuosikymmenten käyttöä varten, eikä laitosten toimintaprosessien muuttaminen tai uusien teknologioiden käyttöönotto tapahdu käden käänteessä.
Teollisuuden perusviesti poliittisille päättäjille onkin perinteisesti ollut: "Välttäkää hötkyilyä." Tämä viesti on mitä ilmeisimmin viime vuosina hukkunut taustakohinaan.
E+EL:n mainiossa analyysissa nostetaan esille muutama tärkeä huomio, joiden avulla teollisuusyritys voi pyrkiä pysyttelemään ailahtelevan lainsäädännön vauhdissa:
1. Jos odottaa lainsäädännön lopullista valmistumista, on jo pari vuotta myöhässä. On halvempaa ryhtyä valmistautumaan tulevaan lainsäädäntöön reippaasti etunojassa.
2. Laitosten ja laitteiden uusimistarpeet kannattaa miettiä mahdollisimman hyvin synkassa muuttuvien velvoitteiden kanssa.
3. Investointeihin liittyviä päätöksentekoprosesseja on syytä päivittää huomioimaan muuttuvan lainsäädännön aiheuttamat kustannusriskit.
Lainsäädäntöriskin korostuminen edellyttää teollisuudessa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä muun muassa compliance-toiminnosta, rahoituksen suunnittelusta ja vastuullisuudesta vastaavien kesken. Näiden hyvällä yhteistyöllä yrityksellä on paremmat edellytykset selvitä tästäkin "kilpailukyvyn parantamisen" aallosta.