Vastuullisuudesta on alettu viime vuosina puhua enemmän myös hallitustyön näkökulmasta. Osittain tätä kehitystä ovat ajaneet EU:n kestävyysraportoinnin ESRS-standardit, jotka hyvin selkeästi asettavat hallituksen päävastuuseen yrityksen vastuullisuusraportoinnista.
Vuosittainen vastuullisuusraportin hyväksyminen ei kuitenkaan missään nimessä ole hallitukselta riittävä panostus yrityksen vastuullisuuden seurantaan – aivan kuten tilinpäätöksen hyväksyminen ei riitä talouden seurannaksi.
Mitä hallitusjäsenen sitten on syytä huomioida yritysvastuuseen liittyen? Se riippuu kovasti yrityksen toimialasta ja toiminnan laajuudesta. On kuitenkin muutamia yleisiä periaatteita, jotka pätevät yritykseen kuin yritykseen:
1. Vaadi dataa
Vastuullisuuteen liittyen toistellaan paljon truismeja ja latteita ympäripyöreyksiä. Älä anna näiden hämätä vaan vaadi saada data ja laskelmat väitteiden taustalla. Jos toimiva johto väittää, että vastuullisempi vaihtoehto on kalliimpi, selvitä, onko verrattu pelkkiä hankintakustannuksia vai elinkaarikustannuksia ja onko huomioitu vaihtoehtojen riskit. Jos johdon mukaan yritys on vastuullinen työnantaja, kysy, mihin tämä perustuu.
2. Vastuullisuus tuo mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen
Jos yrityksen johto kiinnittää huomiota vain vastuullisuudesta aiheutuviin kustannuksiin, on syytä ohjata ajattelua strategisemmille urille. Mitä voitettavaa yrityksellä on, jos se esimerkiksi luopuu haitallisia vaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta, panostaa henkilöstön monimuotoisuuteen tai siirtää alihankinnan pois korkean ihmisoikeusriskin maista? Tällaiset keskustelut ilman muuta kuuluvat hallituksen kokouksiin.
3. Vastuullisuus on keskeinen osa riskienhallintaa
Yleisesti kiinnitetään aivan liian vähän huomiota siihen, minkälaisia riskejä ja kustannuksia liittyy vastuuttomaan liiketoimintaan. Voiko yritys menettää tärkeitä asiakkaita, liikekumppaneita tai osaajia huonojen toimintatapojen vuoksi? Voiko toimitusketju häiriintyä kriittisellä tavalla toimittajien tai alihankkijoiden laiminlyöntien takia? Paljon nykyistä enemmän olisi syytä tutkailla myös toimintaympäristön suurten kehityskulkujen kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia yrityksen toimintavarmuuteen.
4. Suomalainen ei ole automaattisesti vastuullinen
Moni tuudittautuu kuvittelemaan, että jos yritys ostaa suomalaisilta toimittajilta ja käyttää kotimaisia alihankkijoita, vastuullisuus on ilman muuta kunnossa. Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Suomalaisetkin yritykset turmelevat ympäristöä, huijaavat taloudenpidossa, rikkovat työlainsäädäntöä ja harjoittavat ihmiskauppaa. Kannattaa lukea toimittaja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro, niin saat kunnon katsauksen suomalaisen yritystoiminnan pimeään puoleen. Hallituksen tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia, että yrityksellä on kunnolliset prosessit yhteistyökumppaneiden valintaan ja valvontaan.
5. Vastuullisuus ei ole fiilisasia
Yritysvastuullisuus on jo useiden vuosien ajan "oikeudellistunut", eli vastuullisuutta on määritelty yhä tarkemmin lainsäädännön kautta. Nykymaailmassa ei enää voi julistautua vastuulliseksi siltä pohjalta, että yrityksen johto tai omistajat kokevat niin, vaan on täytettävä tarkkoja kriteereitä ja kyettävä esittämään faktat väitteiden taustalla. Hallitusjäsenten on tärkeää tuntea yrityksen toimialan keskeiset vaatimukset.
Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. On kuitenkin tärkeää välillä pysähtyä miettimään, minkälaista hintaa voitoista maksetaan. Millä tavoin yritys vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan? Onko voittojen hintana jonkin sellaisen tuhoaminen, jonka arvoa ei voi mitata rahassa? Vaikka osakeyhtiölaki ei siihen velvoitakaan, hyvä ja vastuullinen johto pyrkii toimimaan paitsi kannattavasti, myös oikein.
Kaipaako yrityksenne hallitus perehdytystä toimialanne vastuullisuussääntelystä tai esimerkiksi sparrausta vastuullisen liiketoiminnan johtamisessa? Ota yhteyttä, autan mielelläni!