"Kyllä fiksut yritykset hoitavat nämä asiat kuntoon joka tapauksessa!" Näin lausahti muuan tunnettu yritysjohtaja, joka oli sitä mieltä, että sosiaalisesta vastuusta touhotetaan ihan turhaan.
Saksasta on nyt saatu tuoretta tutkimustietoa, joka kyseenalaistaa yritysjohtajan väitteen.
YK:n Global Compactin Saksan-osasto selvitti Saksan yritysvastuulain vaikutuksia yritysten toimintaan. Tulokset olivat hyvin selkeitä: Yritysvastuulain voimaantulon jälkeen lähes kaikki (98 prosenttia) lain velvoittamat yritykset ovat luoneet käytännöt toimitusketjun ihmisoikeusriskien hallintaan.
Ennen yritysvastuulakia Saksassa otettiin vuonna 2016 käyttöön vapaaehtoinen ohjeistus ihmisoikeusriskien hallintaan. Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan vain noin 13–16,5 prosenttia yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä oli omaksunut ohjeiden mukaiset käytännöt.
Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Saksan yritysvastuulaki koskee vähintään 1000 henkeä työllistäviä yrityksiä, kun taas vuoden 2020 kyselyn kohderyhmänä olivat vähintään 500 henkeä työllistävät. Ero lain voimaantuloa edeltävän ja sen jälkeisen ajan välillä on kuitenkin niin suuri, ettei se selity pelkästään yritysryhmien kokoerolla.
Global Compactin selvityksen tulos kertoo varsin selvästi, etteivät kaikki fiksutkaan yritykset hoida sosiaalisen vastuun asioita kuntoon ilman pakkoa. Tai sitten fiksuja yrityksiä on paljon vähemmän kuin toivoisi. Oli miten oli, yritysvastuulainsäädännölle on selkeä tarve.