EU-komissio julkaisi marraskuun lopulla kysymys-vastauspatteriston, joka antaa lisäselvennystä vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin vaatimuksista.
Suurempia yllätyksiä dokumentti ei sisällä, vaan pääosin se vahvistaa tulkintoja, joita direktiivistä on yleisesti tehty. Muutama kiinnostava yksityiskohta sieltä kuitenkin löytyy:
1. Jos rekisteröity tavaramerkki, kuten brändi- tai tuotenimi, antaa harhaanjohtavan kuvan ympäristövastuullisuudesta, rekisteröinti voidaan mitätöidä. Jos nimeen sisältyy ilmaisuja kuten "vihreä", "eko", "luonto" tai "hiilineutraali", sen pitää perustua tunnustettuun erinomaiseen ympäristönsuojelulliseen tasoon. Rekisteröintiin liittyvä päätöksenteko on kunkin jäsenmaan asianomaisten viranomaisten vastuulla.
2. Direktiivin mukaan ympäristöväitteen perustelut on esitettävä samassa välineessä kuin itse väite, esimerkiksi tuotteen pakkauksessa. Tämä on herättänyt jonkin verran hämmennystä yrityksissä, koska vaikkapa juurikin tuotepakkauksissa tilaa on usein rajatusti. Komission ohjeessa viitataan kuluttajansuojadirektiivin ohjeeseen: "Jos tilaa perusteluille ei ole, väite tulee yleisesti ottaen jättää tekemättä."
3. Ohje täsmentää entistä selkeämmin, että yleisiä ympäristöväittämiä (esim. "luontoystävällinen", "biohajoava", "ilmastoneutraali") saa esittää ainoastaan, jos joko virallisen ympäristömerkin tai tietyn EU-lainsäädännön kriteerit täyttyvät. Tuotetta voi esimerkiksi väittää energiatehokkaaksi, jos se täyttää EU:n energiamerkintäasetuksen kriteerit.
4. Myöskään sosiaalisesta vastuusta ei saa lasketella palturia. Sosiaalista vastuuta, kuten esimerkiksi tuotantoketjun työoloja, koskeville väitteille on esitettävä faktapohjaiset perustelut. Huomionarvoista on, että eläinten hyvinvointi on myös erikseen mainittu tähän liittyen.
Kuva: Artem Beiliaikin / Unsplash