Reilu viikko on ehditty sulatella uutisia EU-komission esittämistä muutoksista kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) ja yritysvastuudirektiiviin (CSDDD). Yhteenvedot esityksestä löydät aiemmista postauksistani (CSRD-blogi, CSDDD-blogi).
Komission esitys aiheutti paljon epävarmuutta. Yrityksissä mietitään, pitääkö ESRS-raporttien valmistelua jatkaa varmuuden vuoksi vai voiko luottaa siihen, että esitetyt muutokset tulevat ajoissa voimaan.
Tässä muutamia huomioita avuksi pohdintaan:
Jotta yritykset, joita esitetty kahden vuoden lykkäys koskisi, voisivat lykkäystä hyödyntää, raportointiaikataulua koskevan direktiiviesityksen pitäisi tulla voimaan EU:n jäsenvaltioissa ennen tämän vuoden loppua. Tämä on kauniisti sanottuna kunnianhimoinen tavoite. Esityksen pitäisi käydä läpi EU:n lainsäädäntöprosessi ja sen päälle kunkin jäsenvaltion prosessi. Elämme nyt maaliskuuta, eikä europarlamentista ole vielä tullut tietoa, milloin esitys otetaan käsittelyyn.
On odotettavissa, että moni esitetyistä muutoksista otetaan europarlamentissa ristiriitaisesti vastaan. Monet kansalaisjärjestöt ja mepit ovat kritisoineet voimakkaasti esityksiä, joiden nähdään merkittävästi heikentävän lainsäädännön vaikuttavuutta. Toisaalta muun muassa Ranska ja Saksa ovat julkisuudessa ilmaisseet haluavansa yritysvastuudirektiiviin vielä esitettyä isompia heikennyksiä. Kova vääntö on siis luvassa, eikä esitettyjen muutosten toteutumista sellaisenaan voi pitää varmana.
Rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt, sijoittajat, kuluttajat ja suuret yritykset tarvitsevat edelleen tietoa yritysten vastuullisuustoimista, vaikutuksista ja vastuullisuuteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Vaikka lakisääteinen raportointivelvoite poistuisi joiltakin yrityksiltä, vaatimus kestävyystiedon toimittamisesta silti todennäköisesti tulee sidosryhmiltä tai arvoketjusta.
Mikäli esitetyt muutokset toteutuvat, vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin merkitys korostuu. Suurten yritysten arvoketjuissa toimiville ja pörssilistatuille yrityksille EU:n vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin standardista VSME:stä todennäköisesti tulee käytännön sanelema pakko.
Kun yrityksissä nyt pohditaan, mitä tehdä ESRS-raportoinnin valmistelun suhteen, kannattaa esittää itselleen nämä kysymykset:
- Voimmeko menettää tärkeitä sopimuksia tai rahoitusta, jos emme raportoi?
- Luotammeko, että lainsäädännön muutokset ehtivät tämän vuoden aikana Suomen lakiin?
- Voiko meille tulla sanktioita, jos muutokset eivät toteudu ajoissa eikä meillä ole ensi keväänä esittää ESRS-raporttia?
Mitä teidän yrityksessänne on Omnibus-esityksestä tuumailtu?