Matkatoimistoketju Tuin vastuullisuusohtaja totesi hiljattain alan tapahtumassa, että kuluttajat eivät enää usko alan yritysten vastuullisuuspuheita.
Pysäyttävälle väitteelle löytyy tukea myös kansainvälisistä tutkimuksista. Kuluttajien luottamus yritysten vastuullisuusväitteisiin on heikentynyt rajusti muutamassa vuodessa.
Epäluottamus johtuu ennen kaikkea siitä, että liian moni yritys on keskittynyt enemmän vastuullisuuspuheeseen kuin todellisiin vastuullisuustekoihin.
Matkailualalla on pyritty sinnikkäästi välttelemään keskustelua elefantista olohuoneessa: ala tuottaa globaalisti niin laajoja ja vakavia sosiaalisia ja ympäristöhaittoja, että koko toimintalogiikka ja rakenteet pitäisi panna uusiksi.
Sama pätee yhtä hyvin muun muassa vaatetusalaan, kuluttajaelektroniikkaan ja elintarvikealaan. Maailma ei yksinkertaisesti kestä sellaisia kulutusvolyymeja, joilla näitä bisneksiä pyöritetään.
Rakenteellisiin kestävyysongelmiin tarttumisen sijaan suuret yritykset ovat keskittyneet näpertelyyn: Katsokaa, me korvaamme pari prosenttia lentopolttoaineesta biokerosiinilla! Katsokaa, meidän heikkolaatuiset halpamuotivaatteemme on tehty kierrätyspolyesterista! Katsokaa, meidän naudanlihapihvimme on pakattu uusiomuoviin! Osta lisää! Osta! Osta nyt vaan!
Viime aikoina olen lukenut useista kansainvälisistä uutisista, että joissakin yrityksissä ollaan harmissaan niin EU:ssa kuin muuallakin maailmalla tiukentuvista vastuullisuusmarkkinoinnin säännöistä. Näissä yrityksissä koetaan epäreiluksi, että ne eivät saa vapaasti kertoa "hyvistä teoistaan".
Oikeasti näissä yrityksissä ollaan harmissaan siitä, että jatkossa vastuullisuusväitteet pitää perustella. Se, että vastuullisuusväitteiden pitää perustua todennettuihin faktoihin ja tieteelliseen tutkimukseen, ikävästi alleviivaa, että on vastuullisuustekoja ja "vastuullisuustekoja".
Sääntelyn tiukentuessa etenkin monet suuret yritykset ovat valinnan edessä:
1. Lähteäkö oikeasti kohtaamaan alan perustavanlaatuisia kestävyysongelmia,
2. jatkaako "vastuullisuustyötä" etsien porsaanreikiä lainsäädännöstä ja hyväksyen ajoittaiset sakot ja skandaalit, vai
3. luopuako vastuullisuusväitteiden esittämisestä, jotta ei tarvitse muuttaa mitään omassa toiminnassa?
Kokonaisia toimialoja on mahdollista muuttaa isosti – katsokaa vaikkapa energiateollisuutta. Kymmenessä vuodessa Suomessa on lopetettu hiilenpoltto lähes kokonaan ja uusiutuvasta energiasta on tullut keskeinen osa energiantuotantoa. Ei tämä ole ilman kipua, kiukkua ja suuria investointeja tapahtunut, mutta tapahtunut kuitenkin. Miksi emme voisi vaatia samaa myös muilta aloilta?
On aika lopettaa "vastuullisuudesta" höpiseminen ja ryhtyä kehittämään toimintaa oikeasti vastuulliseksi.