Vastuullisuustyön tärpit vuodelle 2026

Nyt, kun ESRS-standardin mukaisen vastuullisuusraportoinnin velvoite on poistumassa monelta suureltakin yritykseltä, resursseja vapautunee enemmän vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Näin ainakin toivon.

Minkälaisiin asioihin vastuullisuustyötä sitten kannattaisi kohdistaa vuonna 2026? Tässä muutamia tärppejä:

1. Energian hankinta

Moni suuri yritys ostaa sähköä hyödyntäen uusiutuvan energian sertifikaatteja. Hiilijalanjäljen laskennassa käytettävän GHG-protokollan uudistetun version luonnoksessa esitetään huomattavia rajauksia sertifikaattien käytölle, mm. kulutuksen ja tuotannon täsmäys tuntitasolla sekä ainoastaan yrityksen kanssa samassa verkossa toimivaan sähköntuotantoon perustuvien sertifikaattien käyttö. Yritysten on siis syytä alkaa pohtia, mitä muutoksia tällainen toisi niiden sähkönhankintaan ja/tai hiilijalanjäljen laskentaan.

2. Markkinointi ja viestintä

Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi tulee toimeenpanna kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään maaliskuussa ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan syyskuussa. Nyt aivan viimeistään onkin syytä perata läpi yrityksen markkinointimateriaalit, somepostaukset, kampanjasuunnitelmat, verkkokaupan sisällöt jne sillä silmällä, ovatko niissä esitetyt ympäristövastuullisuutta koskevat väitteet linjassa lainsäädännön kanssa.

3. Ilmastoriskit

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla ja sen aiheuttamat ongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Muun muassa myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus, kuumuus, ja tuhohyönteisten lisääntyminen vaikuttavat myös monien suomalaisten yritysten toimintaan. Ilmastoriskien tunnistamisen ja niihin varautumisen tulisi olla osa jokaisen yrityksen riskienhallintaa. Aihe ei kosketa ainoastaan tuotannollista toimintaa – esimerkiksi sisälämpötilojen hallinta kovilla helteillä on yhtä lailla akuutti asia siisteissä sisätöissä.

4. Tuotteiden vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset

Vaikka EU purkaakin suurella innolla yritysten vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, uusiakin vaatimuksia on tulossa. Esimerkiksi Ecodesign-asetuksen alaisuudessa on tekeillä iso joukko tuoteryhmäkohtaisia delegoituja säädöksiä, joilla pyritään suitsimaan ympäristön kannalta haitallisia tuotesuunnittelun ja -tuotannon käytäntöjä. Myös ns. ikuisuuskemikaalien eli PFAS-yhdisteiden käytön rajoituksia valmistellaan.

5. Sopimus- ja maksukäytännöt

Suurilla yrityksillä on todella paljon valtaa suhteessa sopimuskumppaneihinsa. Suuren asiakkaan sanelemat toimitus- ja maksuajat sekä muut sopimusehdot saattavat ratkaista, maksavatko sopimuskumppanit työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa, millaisissa työoloissa töitä tehdään, huolehditaanko jätevesistä ja jätteistä ympäristön kannalta fiksusti ja niin edelleen. Erityisen tärkeää on muistaa, ettei ole vastuullista vaatia sopimuskumppaneilta lisäinvestointeja vastuullisuuteen yhdellä kädellä ja kinata hintoja alemmas toisella kädellä.

Mitä asioita sinä nostaisit tärppilistalle?