Mitä EU:n pakkotyöasetus merkitsee yrityksille

EU:ssa hyväksyttiin pari päivää sitten asetus, joka kieltää pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden myymisen EU-alueella. Mitä tämä merkitsee yrityksille?

⚒ Yritysten pitää varmistaa, etteivät laske liikkeelle tai ota myyntiin tuotteita, joiden valmistusketjussa on käytetty pakkotyötä.

⚒ Tulliviranomaiset ovat velvollisia estämään pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden maahantuonnin ja valvomaan, että kyseiset tuotteet hävitetään.

⚒ Valtioilta ja viranomaisilta edellytetään aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja tiedon jakamista, ja EU-tasolla aletaan koota tietokantaa tueksi pakkotyöriskin tunnistamiseen. Yrityksille tämä tarkoittaa toisaalta, että riski jäädä kiinni pakkotyön hyödyntämisestä kasvaa, ja toisaalta enemmän tietoa tulee saataville yritysten riskinhallintatyön tueksi.

⚒ Mikäli lainsäädäntö vaikuttaa tavoitellulla tavalla, EU-aluella ei ole enää mahdollista saada epäreilua kilpailuetua pakkotyötä hyödyntämällä. On kiinnostavaa nähdä, puututaanko nyt viimein esimerkiksi Etelä-Euroopassa rehottavaan paperittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön maataloudessa.

⚒ Joidenkin komponenttien ja raaka-aineiden hinnat saattavat nousta, kun yritykset keskittävät hankintojaan matalamman riskin maihin ja sertifioiduille alihankkijoille.

Pakkotyö on vakava maailmanlaajuinen ongelma. YK:n alainen ILO arvioi, että maailmanlaajuisesti pakkotyössä on 27,6 miljoonaa ihmistä, joista 3,3 miljoonaa on lapsia. Pakkotyötä esiintyy erityisen paljon muun muassa kaivosteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa, maataloudessa ja palvelualoilla.

Myös jotkut valtiolliset tahot ylläpitävät pakkotyötä. Human Rights Watch nostaa esiin muun muassa Kiinan Xinjiangin provinssin, Turkmenistanin ja Pohjois-Korean.

EU:n pakkotyöasetus astuu voimaan marraskuussa 2026. Koska kyseessä on asetus eikä direktiivi, se tulee sellaisenaan voimaan jäsenmaissa. Ennen asetuksen voimaantuloa EU-komissio julkaisee yrityksille riskinhallintaohjeistuksen.