Mitä muutoksia kaksoisolennaisuuteen on tulossa?

EFRAG julkaisi heinäkuun lopussa luonnoksen vastuullisuusraportoinnin ESRS-standardien yksinkertaistetusta uudesta versiosta.

Epämääräisiksi koetut kaksoisolennaisuusanalyysin ohjeet ovat yksi eniten päänvaivaa tuottaneista standardien kohdista. Moni ilahtuneekin kuullessaan, että uudessa luonnosversiossa on useita tärkeitä täsmennyksiä.

Tässä muutama tärkein muutos:

1. Yritys voi valita, esittääkö olennaiset tiedot raportissaan aiheiden tasolla vai yksittäisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tasolla sen mukaan, mikä esitystapa antaa selkeämmän käsityksen olennaisista vastuullisuusaiheista ja yrityksen toimintatavoista niiden suhteen. Tavoitteena on tällä tavoin parantaa raporttien selkeyttä.

2. Olennaisuusperiaate pätee myös ESRS 2 -standardin kaikille yhteisiin raportoitaviin aiheisiin. Yrityksen ei siis tarvitse raportoida myöskään näistä siltä osin, kun aiheet eivät ole sen liiketoiminnassa olennaisia.

3. Selkeämmät ohjeet negatiivisia vaikutuksia hillitsevien toimien huomioimiseen kaksoisolennaisuusanalyysissa. Perusperiaate on, että hillintätoimet eivät poista vaikutuksen olennaisuutta, mikäli yrityksen täytyy ylläpitää niitä jatkuvasti.

4. Tarkempi positiivisten vaikutusten määritelmä. Vaikutus on positiivinen, jos yrityksen tuotteet tai palvelut auttavat muita tahoja hillitsemään omia negatiivisia vaikutuksiaan. Sen sijaan yrityksen omia negatiivisia vaikutuksia hillitsevät toimet tai hyväntekeväisyys eivät ole positiivisia vaikutuksia.

5. Kaksoisolennaisuusanalyysissa ei tarvitse erikseen kuulla sidosryhmiä, mikäli vastaavaa palautetta kerätään sidosryhmiltä osana due diligence -toimia.

6. Täsmällisemmät ohjeet olennaisuuden arviointiin. Negatiivisten vaikutusten osalta mikä tahansa kolmesta vaikutuksen vakavuuden kriteeristä (voimakkuus, laajuus, peruuttamattomuus) voi nostaa vaikutuksen olennaiseksi.

7. Selkeämpi taloudellisen olennaisuuden määritelmä. Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet eivät rajaudu ainoastaan yrityksen vaikutusvallassa oleviin asioihin, vaan kriteerinä on, aiheutuuko yritykselle tai voiko aiheutua taloudellisia vaikutuksia.

8. Täsmällisemmät ohjeet analyysin laajuuteen liittyen. Analyysissa on tarkoitus keskittyä niihin liiketoiminnan ja arvoketjun osa-alueisiin, joissa olennaisia IRO:ja todennäköisimmin ilmenee. Kaikkia mahdollisia IRO:ja ei tarvitse arvioida, eikä jokaisen IRO:n kaikkia aikahorisontteja tai vakavuuden osatekijöitä.

9. Kaksoisolennaisuusanalyysin voi toteuttaa ns. ylhäältä alas -menetelmällä, eli tunnistamalla ensin olennaiset aiheet tai ala-aiheet ja sitten näihin liittyvät IRO:t.

Omaan silmääni nämä muokkaukset vaikuttavat varsin fiksuilta ja ovat omiaan helpottamaan sekä kaksoisolennaisuusanalyysia että kanssakäymistä varmentajan kanssa. Mitä mieltä sinä olet? Tunnistatko ongelmia? Puuttuuko jotain tärkeää?

Omat huomiot kannattaa ilmaista myös EFRAG:ille. Luonnosta voi kommentoida 29.9. asti.