Miksi hallituksen monimuotoisuudella on väliä

Erään naisjärjestön kokouksessa keskusteltiin aikoinaan eduskuntavaalitavoitteista. Yksi puhuja kysyi, miksi järjestön pitäisi olla kiinnostunut naisten hallituspaikkojen lisäämisestä. Sehän hyödyttää vain pientä etuoikeutettujen naisten joukkoa, puhuja perusteli.

Yritysten johtoryhmien ja hallitusten jäsenistö on toden totta pieni ja etuoikeutettu joukko, mutta myös joukko, joka käyttää suurta valtaa. Globaalisti toimivan yhtiön hallituksen päätöksillä saattaa olla vaikutusta useamman ihmisen elämään kuin pienen valtion hallituksella. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, minkälaiset ihmiset yritysten ylintä päätösvaltaa käyttävät.

Merkitystä on representaatiolla – kenelle ylimmät vallankäytön paikat näyttäytyvät mahdollisina, kuka niitä lähtee edes tavoittelemaan. Ja ennen kaikkea merkitystä on sillä, mitkä näkökulmat tulevat päätöksenteossa huomioiduksi.

Jos globaali yritys teettää paljon töitä köyhissä maissa, mutta päätöksenteossa on mukana ainoastaan rikkaissa maissa kasvaneita ihmisiä, on paljon helpompaa ohittaa köyhissä maissa valitettavan yleiset sosiaalisen vastuun ongelmat, koska nehän koskettavat niitä ”toisia”.

Jos yritys työllistää paljon naisia, jotka tilastojen mukaan edelleen Suomessakin kantavat päävastuun kodista ja perheestä, mutta päätöksiä on tekemässä pelkkiä miehiä, eivät työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet todennäköisesti tule päätöksenteossa yhtä hyvin huomioiduksi. Todennäköisesti myös johdon työtavat muotoutuvat sellaisiksi, että hoivavastuuta kantavan olisi niihin hankala mukautua.

Ei ole näyttöä siitä, että yritykset, joiden johtoryhmät tai hallitukset koostuvat kokonaan tai pääosin valkoihoisista miehistä, tuottaisivat parempaa tulosta. Näitä ryhmiä ei siis ole valittu liiketoiminnan edun vaan tottumuksen pohjalta.

Naistenpäivän ja yhtiökokousten – ja EU:n asettaman sukupuolikiintiön – lähestyessä on hyvä ottaa kriittinen silmäys yhtiön johdon kokoonpanoon ja lukea vaikka alkajaisiksi Shadia Raskin mainio kolumni.