Naiset 10, Juhat 5

Yhdeksän vuotta sitten kohistiin tiedosta, että Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden toimitusjohtajissa oli enemmän Juha-nimisiä kuin naisia.

Päätin huvikseni selvittää, mikä on tilanne nykyään. Ei muuta kuin yhtiöiden nimilista auki ja googlaamaan.

Nykytilanne Helsingin pörssissä on sellainen, että diversiteetti on kasvanut suorastaan huimasti. Naisia on toimitusjohtajina kymmenen, kun taas Juhia vain viisi. (Juhien määrä lienee melko sama kuin edellisen mittauksen aikaan.) Heikit ovat nousseet tasaveroiseen asemaan Juhien kanssa (heitäkin 5), ja Mikot kyttäävät kantapäillä (4). Bubbling under: Artot, Esat, Mikat, Petrit, Pekat ja Timot (3 kutakin).

Vakavasti ottaen, naisia on nyt vissiin ennätysmäärä pörssiyhtiöiden toimareina, mutta listattujen yhtiöiden määrä on myös kasvanut viime vuosina. Naisten osuus pörssiyhtiöiden toimareista on tällä hetkellä vain hieman yli seitsemän prosenttia. Että vaikka Juhat on nyt ohitettu, parantamisen varaa olisi.

Se on kyllä ilahduttavaa, että diversiteetti on oikeasti lisääntynyt sikäli, että muualta kuin Suomesta kotoisin olevia toimareita on lukuisia – joskin nimistä päätellen pääosin muista Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Joukosta löytyy kuitenkin jopa yksi rodullistettu nainen.

Miksi tällä asialla on väliä? Suomi on jo valmiiksi tosi pieni paikka. Jos tämän tosi pienen paikan kyvykkäiden ihmisten joukosta valitaan yritysten johtoon tosi kapeilla kriteereillä, saadaan tulokseksi todella pieni porukka. Jos sama pieni porukka vaihtaa toimitusjohtajan paikkoja ristiin keskenään ja vielä istuu toistensa yhtiöiden hallituksissa, yritysten liiketoiminnan kehittämiseen on käytössä tosi rajallinen määrä näkemyksiä ja osaamista. Sellainen ei tuota vahvaa kilpailukykyä. Siksi on tärkeää, että katsotaan niiden totuttujen raamien ja pienten piirien ukopuolelle ja päästetään raikasta ilmaa huoneeseen.

(Disclaimer: Tämä postaus ei ole suunnattu Juhia vastaan. Myös Juhilla on ilman muuta tärkeä rooli työelämässä!)