Voiko yritysten ilmastotavoitteisiin luottaa?

Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi pysäyttää globaali ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Monet yritykset ovat sittemmin asettaneet 1,5 asteeseen tähtääviä ilmastotavoitteitaan Science-Based Targets (SBTi) -ohjelman avulla. Mutta ovatko nämä tavoitteet luotettavia?

Morningstar Sustainalytics julkaisi muutama viikko sitten melko päräyttävän raportin perattuaan läpi 9500 yrityksen ilmastotavoitteet. Analyysin perusteella yhdenkään yrityksen ilmastotavoitteet eivät ole linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa – riippumatta siitä, onko tavoitteet asetettu SBTi-ohjelman mukaisesti vai ei.

Raportin mukaan valtaosa SBTi-tavoitteet asettaneista yrityksistä on kehitysuralla, joka johtaa 2,0–2,5 asteen lämpenemiseen. Siis lämpenemisen tasolle, joka aiheuttaisi vakavia seurauksia.

Oleellinen tekijä analyysissa on, että siinä on huomioitu tavoitteiden ohella myös yritysten päästövähennystoimet. Hieman yli puolella SBTi-tavoitteita asettaneista yrityksistä on keskivertoa paremmat johtamisjärjestelmät ja toimintatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi – mutta toisaalta lähes puolella em. yrityksistä ei ole.

Sustainalyticsin loppupäätelmä onkin, että tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettaminen on ilman muuta tärkeä askel, mutta tavoitteista pitäisi seurata myös oikeita toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden seurantaa helpottaa esimerkiksi EU:n asettama kestävyysraportointivelvoite, jota nykyinen komissio valitettavasti haluaa merkittävästi heikentää.

Samahan pätee toki politiikassakin. Jos kauniilla puheilla ja hienoilla tavoitteilla saataisiin ilmastonmuutos pysäytettyä, meillä ei olisi mitään hätää. Mutta valitettavasti kauniit puheet tuottavat vain lisää hiilidioksidia ilmakehään.