Tapaus Stora Enso ja tapetut raakut on kamala esimerkki siitä, miten ylimielisesti ja...
Kovien aikojen kovaa henkilöstöpolitiikkaa
Ajat ovat kovat ja kovat ovat myös puheet. Vai mitä tykkäätte tästä Amazonin verkkopalvelujen toimarin kommentista: "Jos ette tykkää siitä, että pitää tulla viitenä päivänä viikossa toimistolle, niin onhan niitä muitakin firmoja, joihin voi mennä töihin." (vapaasti suomennettuna, aiheesta kertovan uutisen voit lukea täältä)
Elämme kummallisen kahtiajakoisia aikoja. Samaan aikaan tieto ja ymmärrys lisääntyy siitä, miten tärkeää on huomioida ihmisten monimuotoisuutta ja erilaisia tarpeita ja lähtökohtia, ja miten se parantaa myös tuottavuutta. Ja toisaalta voimistuu vastustus tälle.
Joustavat etätyöpolitiikat ovat olleet arjen pelastus ja tärkeä työkyvyn ylläpitäjä monille ihmisille. Pienistä lapsista tai ikääntyvistä vanhemmista huolehtivat, neurovähemmistöihin kuuluvat, liikuntavammaiset sekä kaukana työpaikalta asuvat nyt esimerkiksi.
Lisääntynyttä etätyötä palvelemaan kehitetyt työvälineet ja toimintatavat ovat myös helpottaneet monipaikkaisten tiimien työskentelyä todella paljon. (Omasta kokemuksesta voin kertoa, että oli melko erilaista johtaa Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa työskenteleviä alaisia Lyncin välityksellä 2013 kuin työskennellä pohjoismaisessa johtoryhmässä vuonna 2023.)
Monipaikkaisuus ja etätyö edellyttävät myös johtamiselta eri asioita kuin läsnätyö. Amazonin toimarin puheista kuultaa läpi, että kenties henkilökohtainen kehittyminen etätyöajan johtajaksi on jäänyt vähän puolitiehen. "Ottakaa tai jättäkää" on melko primitiivinen reaktio.
Itse en oikein usko, että paluu entiseen on toimiva ratkaisu noin ylipäätään, koska ihmiset ja olosuhteet ovat joka tapauksessa ehtineet muuttua. Käsitys normaalista on muuttunut.
Osakkeenomistajana tai hallituksen jäsenenä kavahtaisin toimitusjohtajaa, joka yrittää reagoida muuttuvaan maailmaan perumalla muutoksen. Yllättävän paljon sitä silti tuossa ammattiryhmässä näkee.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?